Mikäli lapsen näkö ei toimi normaalisti on koulutyö tavallista haastavampaa. Silmien kasvu voi johtaa likitaittoisuuteen, jolloin kaukonäkö sumenee, mutta lähinäkö pysyy hyvänä.

Lapsi ei välttämättä kykene itse huomaamaan muutosta kaukonäössään, sillä näkö voi sumeta niin vähitellen, että hän pitää muutosta normaalina.

Heikko kaukonäkö vaikeuttaa taululle katselua ja aiheuttaa silmien siristelyä. Päänsärky puolestaan voi olla merkki kaukotaitteisuudesta, jolloin silmät joutuvat työskentelemään normaalia voimakkaammin tarkentaessaan katsetta eri etäisyyksille. Kaukonäköisille erityisesti lähityöskentely aiheuttaa ongelmia, kuten tekstin ajoittaista sumenemista, rivien hyppimistä, silmien väsymistä ja keskittymisvaikeuksia.

Koulussa tehtävien näönseulontojen tarkoituksena ei enää ole heikkonäköisyyden arviointi, vaan taittovirheiden huomaaminen ja niihin puuttuminen. Koulun näköseuloissa näkö tyypillisesti arvioidaan käyttämällä näöntarkkuustaulua. Mikäli lapsi ei näe tarvittavaa riviä, ohjataan hänet tarkempiin tutkimuksiin optikolle tai silmälääkärille. Lapsi kuitenkin pystyy kompensoimaan pienen likitaittoisuuden siristelemällä, eivätkä kaukotaitteisuus tai pienet hajataitteisuudet välttämättä tule esiin koulujen terveystarkastuksissa, joten mikäli vanhemmat epäilevät lapsen näkevän huonosti on lapselle syytä teettää perusteellisempi näöntutkimus.

Tyypillisesti silmälääkäri hoitaa alle 8-vuotiaan lapsen näönhuollon, mutta tarvittaessa myös optometristi voi tutkimuksen suorittaa. Mikäli optometristi huomaa alle 8-vuotiaalla näönkorjaustarpeen, lähettää hän tutkittavan edelleen silmälääkärille lasireseptin hankintaa tai hoitoon ohjausta varten. Koska näön katsotaan kehittyneen normaaliksi yli 8-vuotiailla lapsilla, voi näöntutkimuksen ja lasimääräyksen tehdä optometristi. Tällöin lasit eivät enää ole ns. hoitolaseja vaan normaalin taittovirheen korjaava näön apuväline.

Lapsilla silmän mukautumiskyky eli akkommodaatio on vielä erittäin voimakasta, jolloin optometristit käyttävät perinteisesti linsseillä totutettavaa sumutustekniikkaa lapsen oman lihastoiminnan vaikutusten poistamiseen silmien tutkimustilanteessa. Toisinaan lihastoiminta on kuitenkin niin voimakasta, ettei sitä saada linssitekniikalla sumuttamalla poistettua. Tällöin luotettavan silmälasimäärityksen tekemistä edellyttää silmän akkommodaation hetkellinen lamauttaminen silmätippoja käyttämällä. Monet Näköasiantuntija-optikoista ovat käyneet diagnostisten lääkeaineiden käyttökoulutuksen ja saaneet Pro Auctore oikeuden käyttää silmätippoja työssään. Eli näön kehitykseltä normaalia, vaikkakin taittovirheistä lasta ei enää tällöin tarvitse lähettää silmälääkärille silmälasireseptin hankintaa varten. 

Hyvä näkö on yksi perusta lapsen oppimiselle ja miellyttävä näkeminen helpottaa lapsen koulunkäyntiä huomattavasti.

Tarkkaan kaukonäköön tarkoitetut kaukolasit auttavat lasta näkemään, mitä luokassa tapahtuu ja mitä taululle kirjoitetaan. Lähilasit puolestaan helpottavat lukemista ja auttavat keskittymään pitkäänkin lähityöskentelyyn. Koulussa lapsen on myös kyettävä mukauttamaan näköään nopeasti eri etäisyyksille; taululta oppikirjoihin ja toisinpäin. Aina pelkät kauko- tai lähikäyttöön tarkoitetut lasit eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Kaukolasin kautta lähelle katsominen voi tuntua työläämmältä kuin lähelle katsominen ilman laseja ja lähilaseilla kaukonäkö voi tuntua sameammalta kun ilman laseja katsottaessa.